Koira saa paikan

Tragikomedia. Väkevästi ladattu, hurtilla huumorilla leikkivä teksti pienen ihmisen mahdollisuuksista virastobyrokratian hampaissa. Näytelmä sopii sekä ulos että sisään. Heikki Aaltonen etsii työpaikkaa ja ajautuu baariin muiden yhteiskunnasta syrjäytyneiden kanssa. Hän tajuaa tilaisuutensa koittaneen, kun rikkaan rouvan koira kuolee. Hän saa ylipuhuttua rouvan antamaan hänelle koiran paikan, palkkavaatimuksena ruoka ja lämmin makuupaikka lupauksella: ”Haukkuisin rouvan puolesta hallituksen ja postinkantajan… Minulla on kova ääni. Olin korpraali tykistössä”. Aaltosen ystävä Kusiainen, entinen haudankaivaja, on keskittynyt muurahaisiin, joita hän kuljettaa lasipurkissa. Miehensä hukannut Aaltosen vaimo puolestaan turhautuu taisteluissa byrokraatteja vastaan saadakseen sosiaaliapua perheelleen. Yhteiskunnallisesti vaaralliseksi määritelty radiotoimittaja Mataleena tekee ohjelmia yöradioon työttömistä ja asunnottomista, jotka rohkaistuvat yhdessä baariemännän kanssa valtaamaan baarin vastalauseeksi ihmisarvon halventamiselle. (Liisa Kosonen: Kesänäytelmäluettelo 1996, SHT)