Näytelmä kertoo miten ihminen kiireen ja yltäkylläisyyden keskellä etsii hyvää ihmissuhdetta. Kykenemättömyydessään hän löytää korvikkeita, kuten mielikuvitusystävä, statussymbolit, yhteiskunnallinen arvostus, aktiivinen toiminta.
Kuitenkaan nämä asiat eivät ole kielteisiä, jos niistä ei muodostu itsetarkoitus. Onhan oikeus kerätä kauniita esineitä, opiskella ja harrastaa, mutta näiden syrjäyttäessä tai korvatessa muut inhimilliset tunteet ne voivat muodostua kielteisiksi, kulttuurilla ja varallisuudella keikaroimiseksi ihan naurettavuuteen asti.
-Össi Nikula