Näytelmä kertoo ylistarolaissyntyisen Matti Pohdon (1817 – 1857) elämäntarinan. Kerjäläinen, kulkuri, kolpörtööri, Veisu-Matti, Kirja-Matti, näillä nimillä aikalaiset Pohtoa kutsuivat.
Turun palo (1827) tuhosi merkittävän osan suomalaista kirjallisuutta, vain lainassa olleet säästyivät. Pohto kiersi maata, keräsi talteen tulen tuhoamat ja toimitti niitä muunmuassa Helsinkiin yhteyshenkilönään Fredrik Wilhelm Pipping, bibliografi ja kirjastonhoitaja joka oli saanut tehtäväkseen perustaa Helsinkiin Yliopistollisen kirjaston, Turun palon jälkeen.
Pohto toimitti kirjoja myös Turkuun, Kuopioon, Vaasan gymnaasiin sekä lukuisille muille tahoille joilla oli huutava pula suomalaisesta kirjallisuudesta. Tuomas Taittonen sai Pohdolta kirjavarastoonsa täydennystä perustaessaan Vähänkyrön kirjastoa.
Köyhä, vaatimaton mies piti kirjavarastoaan Isonkyrön Penttalan talossa, sieltä hän siirsi kirjansa kelkalla vetäen Kalvolaan Emanuel Kanajärven taloon jonka vinttikamarin sai käyttöönsä. Tuo kamari on edelleen siinä järjestyksessä mitä se oli Matti Pohdon lähtiessä viimeisen kerran reissuun kohti Pietaria kirjankeräysmatkalleen.
Myös Helsingin Yliopiston kirjastossa on Matti Pohdolla oma osastonsa.
Jos verrataan Pohdon elämäntyön tuloksia Pippingin Luetteloon Suomenkielellä präntätyistä kirjoista käsittää tuo luettelo 4066 numeroa. Teosten lukumäärä on kuitenkin huomattavasti suurempi koska samalla numerolla saattoi olla useita kappaleita ja näin kokonaismäärä on 6603 nidettä. Pohdon omassa kirjastossa näitä on ollut noin 3500 numeroa, eli noin 5000 nidosta.
Pohdon väkivaltainen kuolema Tetrin talossa Nuoraan kylässä, Moision talon rengin, Isonkyrön Napuelta lähtöisin olleen Juhana Niilonpoika Reinin (Löfgren) kirveen iskusta jätti miehen elämäntyön kesken. Rein tuomittiin tästä teosta mestattavaksi, mutta hän teki valituksen tuomiosta ja tuomio muutettiin 40 parin raipparangaistukseksi sekä elinkautiseen pakkotyöhön Siperiassa.
”Minkä Turun palo Suomen kirjallisuutta tuhosi, sen Matti Pohto kiertäen pelasti” näin sanotaan Ylistaron kirkonkylän ala-asteen edessä seisovan Pohdon muistopatsaan tekstissä. Koulu on nimetty Kirja-Matin kouluksi ja kyseinen patsas paljastettiin Pohdon syntymän 100-vuotispäivänä 1997.