Usko Kemppi

Syntynyt: 
12.2.1907
Syntymäpaikka: 
Oripää
Kuollut: 
13.5.1994

Usko Kemppi (ent. Hurmerinta) lukeutuu Suomen historian tuotteliaimpiin ja tunnetuimpiin kevyen musiikin säveltäjä-sanoittajiin. Tämän lisäksi Kemppi oli runoilija, sirkustaiteilija ja näytelmä- sekä elokuvakäsikirjoittaja.

Kempin isä oli poliisimestari, mistä syystä perhe muutti paikkakuntaa usein. Kemppi kuitenkin piti itseään varsinaissuomalaisena, varhaisimpien asuinpaikkakuntiensa mukaan. Molemmat perheen vanhemmista olivat musikaalisia, soittivat ja lauloivat. Lisäksi isä harrasti aktiivisesti teatteria kirjoittaen, ohjaten ja näytellen.

Kempin taiteellinen tuotanto on valtava. Ajalle tyypillisesti, hän teki töitä oman nimensä lisäksi myös useilla salanimillä, mikä hankaloittaa teosten lopullisen lukumäärän laskemista. Joka tapauksessa jo pelkästään Kempin sävellysten lukumäärä lasketaan yli kolmessatuhannessa kappaleessa.

Tosin Kemppi itse suhtautui sävellyksiinsä kevyesti, näki ne enemmänkin harrastamisena kuin tiukkana taiteellisena luomisena. Seikkaperäisemmin hän paneutui kirjallisiin töihinsä, kuten näytelmiin ja elokuvakäsikirjoituksiin. Etenkin elokuvakäsikirjoitusten tekijänä hän oli tuottelias. Kemppi työskenteli yli kymmenen vuoden ajan Suomi Filmin kuukausipalkkaisena käsikirjoittajana, ja kirjoitti toimessaan noin viisisataa lyhytelokuvan käsikirjoitusta, sekä yli kaksikymmentä kokoillan elokuvaa. Kempin kirjoittamia elokuvia ovat mm. Linnaisten vihreä kamari (1945), Kesäillan valssi (1951), Huhtikuu tulee (1953) ja Nuori mylläri (1958). Näytelmäkirjailijana Kemppi keskittyi erityisesti lastennäytelmiin ja toisaalta musiikkinäytelmiin, yhdistäen näitä kahta lajityyppiä.

Parhaiten Usko Kemppi on kuitenkin jäänyt suomalaiseen kulttuurihistoriaan kevyen musiikin sävellystensä kautta. Kempin kuolemattomia sävellyksiä ovat mm. ”Silmät tummat kuin yö” (1933), ”Pustan poika” (1937), ”Lennä mun lempeni laulu” (1938) sekä ”Vanhan merirosvon kapakassa” (1951). Kempin kuuluisin yksittäinen sävellys on ”Laulu tulipunaisesta ruususta” (1930). Tämä yhdessä lauluyhtye Dallapén kanssa taltioitu iskelmä opittiin tuntemaan myöhemmin myös Teijo Joutselan ja Humppa-Veikkojen versiona ”Tulipunaruusut” (1959), ja se oli 60-luvun alun soitetuin sävelmä.

Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2011

Teokset

Otsikko Kirjailijan rooli Julkaisu Lajit Kieli Alkuperäinen kieli
Antti Puuhaara ja kultainen lipas kirjailija 1947 Lastennäytelmä Suomi
Ihmisen hinta kirjailija 1967 Musiikkinäytelmä Suomi
Kultainen lipas kirjailija 1985 Lastennäytelmä Suomi
Lyylikki kirjailija 1947 Draama Suomi
Mylläri ja kirkkoherra kirjailija 1964 Draama Suomi
Onnen Matin mahtisanat kirjailija 1985 Musiikkinäytelmä, Lastennäytelmä Suomi
Saturuusun hengetär kirjailija 1947 Lastennäytelmä Suomi
Se nuoruudenaikainen urheilijaveri kirjailija 1947 Komedia Suomi
Viinityttö säveltäjä 1938 Musiikkinäytelmä Suomi
Yö ennen kesän tuloa kirjailija 1967 Draama, Musiikkinäytelmä Suomi