Kalervo Palsa oli lappilaislähtöinen kuvataiteilija ja kirjailija. Hänet luetaan modernin suomalaisen taidekentän omintakeisimpiin ja luomisvoimaisimpiin taiteilijoihin.
Palsa syntyi ja asui suurimman osan elämästään Kittilän kirkonkylällä. Köyhän perheen poikana Palsa sai jo nuorena käsityksen elämän raadollisuudesta. Toisaalta, murrosikään päästyään, hän luki klassista kirjallisuutta, filosofiaa ja kuvataidetta käsitteleviä tutkielmiä. Vuonna 1962 nuori taiteilija alkoi kirjoittaa päiväkirjaansa, joka julkaistiin myöhemmin postuumisti nimellä Kalervo Palsan päiväkirjat (1990). Vuonna 1970 Palsa kirjoitti ylioppilaaksi ensimmäisenä suvustaan, ja muutti Helsinkiin opiskelemaan kuvataiteita.
Ujo ja filosofiseen pohdiskeluun taipuvainen Palsa kehitti jo opiskeluaikanaan taiteensa peruskuvaston. Se käsittää yhteisön moraalilakeja rikkovia tabuja, kuten seksuaalisia perverssioista, erilaisia fetissejä ja ajatuksen itsemurhasta. Kuoleman ja seksuaalisuuden yhteys on Palsan taiteen ydinaihe. Palsa työskenteli pääasiassa maalaustaiteen ja toisaalta sarjakuvataiteen parissa. Hän julkaisi sarjakuvia taiteilijanimillä Porno-Kalle ja markiisi de Palsa. Pitkään Palsan taide rinnastettiinkin pornografiaan, ja sitä kohdeltiin lähinnä populaarikulttuurin epätoivottuna lieveilmiönä. Palsa on noussut taiteelliseen arvoonsa vasta ennenaikaisen kuolemansa jälkeen. Osaltaan tämä johtuu vuonna 2002 Kiasmassa pidetystä suurnäyttelystä ”Kalervo Palsa: Toinen tuleminen”.
Palsan taiteen filosofiset juuret ovat ennen muuta ranskalaisen, valistusfilosofiaa kritisoineen Markiisi de Saden ajatuksissa. Samoin kuin de Sade, myös Palsa nostaa yhteisöllisen ulossuljetun, tabun, tarkastelunsa kohteeksi. Loppuun asti kuljettuna tämä projekti muuttuu Palsan omien sanojen mukaan taiteeksi, joka on fantasmaattista realismia, ts. se ei tunnusta järjen ja järjettömyyden rajaa, vaan käyttää polttoaineenaan kaikkea mahdollista. Palsan suurin kaunokirjallinen vaikuttaja lienee norjalainen näytelmäkirjailija August Strindberg. Monesti Palsa niputetaan yhteen kahden muun lappilaistaiteiteilijan Reidar Särestöniemen ja Timo K. Mukkan kanssa, eikä täysin syyttä.
Palsan kuvataiteelliseen tuotantoon kuuluu arviolta noin kolmetuhatta piirustusta, luonnosta, maalausta, grafiikkatyötä ja veistosta. Lisäksi Palsa kirjoitti ja piirsi useita sarjakuvateoksia. Vuonna 2006 Pekka Lehto ohjasi fiktiivisen elokuvan Palsan elämästä ja työskentelystä. Elokuva on nimeltään Palsa. Teatterissa Palsan taiteilijahahmoa on kuvannut näytelmäkirjailija Katariina Leino, jonka monologiksi kirjoitettu näytelmä Getsemane kertoo Palsan elämänvaiheista hullun luovuuden ja itsemurhaa hautovan yksinäisyyden välissä.
Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2012
