Työ: Kirjailija, kansakoulunopettaja.
(Kuva: Otava)
Hilpeätä naisasiaa
Kirjoittava opettajatar Hilja Valtonen (o.s. Kurki) toi suomalaiseen kirjallisuuteen omapäiset ja itsenäiset sankarittaret. Valtosen kynästä syntyneet henkilöhahmot peilasivat uudenlaista naiseutta, joka alkoi 1920-luvulla nostaa päätään myös Suomessa. Valtosen neidot olivat suomalaisia ”jazztyttöjä”: uudenlaisia, eteenpäin pyrkiviä naisia, jotka muistuttivat saman aikakauden amerikkalaisten elokuvien nokkelia päähenkilöitä. Valtonen ei itsekään eronnut suuresti romaaniensa sankarittarista – saattoipa olla jopa näitäkin reippaampi.
Valtonen aloitti kirjailijanuransa vuonna 1926 julkaistulla Nuoren opettajattaren varaventtiili -romaanilla, jonka hän kirjoitti toipuessaan keuhkotuberkuloosista. Vauhdikas romaani oli menestys heti ilmestyessään. Valtosen taka-ajatuksena oli puolustaa naisasiaa, minkä hän teki esittelemällä lukevalle yleisölle itsenäisen ja nokkelan naispäähenkilön, jonka elämää hän kuvasi kepeästi ja humoristisesti. Yhdistelmä takasi kirjojen suuren suosion ja Valtosesta tulikin 1920–30-lukujen suosituimpia suomalaisia kirjailijoita.
Nuoren opettajattaren varaventtiili -romaanin päähenkilö on vastavalmistunut opettajatar Liisa Harju, joka pitää kiinni oikeuksistaan ja saa siitä hyvästä vastaansa monenlaista vastusta. Herkullisen napakasti Valtonen kuvaa kuinka juorukellot kilkattavat ja pikkukylän valtahierarkiat paljastuvat Liisan potkiessa menestyksekkäästi tutkainta vastaan.
Opettajaksi valmistunut kirjailijatar sai myös omassa avioliitossaan kokea, ettei palkkatyöstä välttämättä seurannut tasa-arvoa kotitöissä. Valtosen puoliso, yliopettaja Aarne Valtonen, puolestaan sai oppia, ettei hänen nuorikkonsa aikonut nimestään huolimatta tehdä kotitöitä yksin hiljaa. Valtonen ei myöskään aikonut ajan tavan mukaan jäädä avioiduttuaan kotirouvaksi. Sen sijaan hän teki kirjailijanuransa lisäksi yli 40-vuotisen päivätyön opettajana.
Hilja Valtosen viihderomaanit ovat edelleen erittäin suosittuja ja hänen 28 teostaan on myyty tähän mennessä yhteensä noin 700 000 kappaletta. Monien Valtosen kirjojen pohjalta on tehty näytelmiä ja elokuvia. Elokuvista tunnetuin on Vaimoke-romaanin filmatisointi, jonka päärooleissa kisailevat Ansa Ikonen ja Tauno Palo.
Valtonen asui perheineen pitkään Imatralla. Hän sai kotiseutuneuvoksen arvonimen vuonna 1974.
Lähteet:
-Suomen Kansallisbiografia. Osa 10, Trana–Österman (2007).
-Hiljan huone (Hilja Valtoselle omistettu internetsivusto)
