Historiallisessa näytelmässä kuljetaan kahdeksan tarinan kautta läpi kahden vuosisadan. Matkan varrella tutuksi tulevat niin isännät, emännät, rengit ja piiat kuin papit ja piispatkin. Kaikkia heitä ajaa takaa elämän tarkoituksen etsiminen. Nopein välähdyksin tutkaillaan, miten kirkko on pystynyt vastamaan tähän huutoon eri aikakausina. Näytelmä on Kuopion Tuomiokirkon juhlavuoden tilausteos.
1800-luvun alussa Kuopion Tuomiokirkon rakentamista seurataan kivi kiveltä. Ja siitä näyttääkin muodostuvan yhden miehen sota, ainakin jos asiaa kysytään rakennuslautakunnan puheenjohtaja Väänäseltä! Kahdenkymmenen vuoden aikana ehtii kuningaskunta muuttua ruhtinaskunnaksi ja rakennusmestarit, maaherrat sekä kirkkoherrat vaihtua moneen otteeseen, mutta Väänänen on ja pysyy.
Ja niin kirkko valmistuu ja kuopiolainen kirkkorahvas täyttää lehterit viimeistä riviä myöten, ainakin pestuumarkkinoiden aikaan 1850-luvulla. Mutta seurakuntalaisten käytöstavoissa on vielä toivomisen varaa: jumalanpalveluksessa metelöidään ja juopotellaan, sisään tullaan, miten sattuu, eikä rahvasta saada kuriin, vaikka annetaan sakkoja tai jalkapuuta!
1800-luvun lähestyessä loppuaan kirkon naapurissa asuva kirjailija Minna Canth taittaa peistä piispa Johanssonin kanssa. Nämä kaksi vahvaa persoona joutuvat törmäyskurssille keskenään, vaikka loppujen lopuksi molemmat taisteleva samojen päämäärien hyväksi – heikoimmassa asemassa olevan kansanosan oikeuksien puolesta.
Itsenäistyvän Suomen alkutaivalta maalaavat tummat värit. Kun nuori pappi Kaarlo Heiskanen pestautuu Kuopion punaisten vankileirille kasvatusapulaiseksi, on hänen uskonsa kovalla koetuksella.
1930-luvulla kirkon sisälähetysyhdistys järjestää alaikäisille pojille työtoimintaa esim. kenkien lankkausta. Näemme välähdyksen lankkipoikien kesäläksyn kuulustelusta.
Talvisodan kynnyksellä Kuopion piispaksi nimitetään Eino Sormunen. Samana syksynä aloittaa nuori neiti Anni Turunen abiturientti vuotensa Kuopion yhteiskoulussa. Talvisotaa katsotaan niin piispan kuin nuoren naisen näkökulmasta. Kun vihollisen pommikoneet saavat täysosuman Kirkkopuiston sirpalesuojaan, niin Piispan tehtäväksi jää henkisen ilmapiirin hoitaminen ja lohdun antaminen.
Lokakuisena päivän vuonna 1955 ryntää teologi Liisa Riippa Kuopion tuomiokapitulin kokoukseen ja vaatii pappisvihkimystä. Tämän kohahduttavan tapauksen jälkeen saadaan odottaa vielä yli kolmekymmentä vuotta ennen kuin ensimmäiset naiset vihitään papeiksi.
Hiljaisen aamuhetkenä ovat eläkeläiset Väinö ja Hilja poikenneet kirkkoon levähtämään ja pohtimaan Tuonen ukon asioita, elämän ja kuoleman arvoitusta.