Aapo Junkola

Aapo Junkola oli tamperelainen vapaa kirjailija. Junkola työskenteli aiemmin lakimiehenä ja kihlakunnan syyttäjänä. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa oikeustiedettä, kirjallisuutta, estetiikkaa ja sosiologiaa. Oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1960 valmistunut, ja edelleen varatuomariksi vuonna 1963 edennyt Junkola, julkaisi ensimmäisen kirjansa, novellikokoelman Kahdeksainen, vuonna 1961. Esikoisen jälkeen Junkola kirjoitti kaikkiaan seitsemän proosateosta sekä joukon näytelmiä ja kuunnelmia.

Junkolan pääteokset ovat romaanit Lintujen aika (1965) ja Varjojen aika (1966). Niitä pidetään ensimmäisinä suomalaiseen oikeuslaitokseen seikkaperäisen kriittisesti suhtautuvina kaunokirjallisina teoksina. Romaaneissaan Junkola pohti lain soveltamisen ja säätämisen välistä suhdetta ja osoitti oikeuskäytännön tosielämästä etääntyneitä piirteitä. Varjojen aika -romaanille myönnettiin Valtion kirjallisuuspalkinto vuonna 1967.

Näytelmiä Junkola on kirjoittanut sekä yksin että yhdessä Arto Seppälän kanssa. Niitä on esitetty mm. Turun kaupunginteatterissa ja Kansallisteatterissa. Myös useimmat Junkolan näytelmistä käsittelevät oikeuskäsityksiämme ja niiden taustalla olevaa moraalintajua.

Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2012 (edit. 2019)