Tapahtumapaikkoina Kapineen talon tienoo, jonne Mimmi Paavaliina tekee leirinsä sekä viitteellisesti toteutettu pitäjäntupa.
Maiju Lassila kuvaa ihmisiään rehellisesti, mutta lempeästi ja huumorilla sävyttäen. Hänen rehevät ihmisensä ratkovat tässä kesäisessä huvinäytelmässä parhaan ymmärryksensä mukaan kahta ihmisen peruskysymystä – miten hankkia lempeä ja leipää? Vaan jos ei molempia, niin ainakin leipää!
Mimmi Paavaliina on “neitsytihminen”, kulkijaeukko, jolla pyörii helmoissa puolisen tusinaa isätöntä lasta. Yhtäkkiä hänellä on kuitenkin kaksi kosijaa, joista toinen on heikkomielisenä pidetty Nysse. Kyse on perintöasioista, sillä Nyssen täti on tehnyt sellaisen testamentin, että sisarten lapsista hänet perii se, joka ennättää ensinnä naimisiin. Toinen perijäehdokas Nellu on tullut naimaikään. Sulho on jo katsottu ja hyvin asiaan “voideltu” vanhempien toimesta. Vaan Nellupa ihastuu Mimmin poikaan Jaferiin ja he päättävätkin mennä naimisiin.
Kumpi ehtii ensin naimisiin ja samalla nappaamaan perinnön – Mimmi vai poikansa Jaferi? Nyt paljastuu Mimmin häpeä: rippikoulu on aikoinaan unohtunut käydä ja sinne on nyt mentävä naimaluvan saamiseksi yhdessä omien lasten kanssa!
(Liisa Kosonen: Kesänäytelmäluettelo 1996, SHT)