Lahti 2010. Kahden lapsen isä, työtön roskakuski Pasi asuu Asemantaustassa. Ei mene hyvin, ei. Tytär pakenee menneisyyteen, poika internetiin. Vaimo on yksinäinen muuten vaan. Pasi juo viinaa – kovat piipussa
Mikko Niskasen klassikkoelokuvan (1972) valmistumisen jälkeen surmanluoteja on tässä maassa ammuttu enemmän kuin kahdeksan. Niitä on ammuttu siinä määrin, että aiheeseen on pakko puuttua ja ronskilla kädellä. Näistä asioista on puhuttava, sillä näistä asioista yksikään ei ole vapaa.
Kahdeksan surmanluotia on väkivahva, lävistävän rehellinen esitys murheellisten laulujen maasta täältä Jumalan selän takaa, Pohjantähden alta, Euroopan syrjäkyliltä. Ja mitä näitä nyt on. Every shala-la-la still shines.
(Lähde: Teatteri Vanha Juko 2010)