Arvid Järnefelt

Born: 
16.11.1861
Place of birth: 
Pietari
Died: 
27.12.1932

Arvid Järnefelt oli suomalainen kirjailija ja varatuomari. Hän kirjoitti proosateoksia, esseitä ja näytelmiä. Oman aikansa merkittävimpiin kirjailijoihin ja kulttuurivaikuttajiin lukeutunut Järnefelt, oli tolstoilainen ja puolusti yhteiskunnan heikko-osaisia, kuten vankeja ja köyhälistöä.

Järnefelt syntyi kenraalin ja maaherran August Aleksander Järnefeltin ja Elisabeth Järnefeltin suomalais-venäläiseen perheeseen. Arvid Järnefeltin sisarukset olivat Aino, Eero ja Armas. Myöhemmin Aino avioitui säveltäjä Jean Sibeliuksen kanssa, Eerosta tuli taidemaalari ja Armaksesta säveltäjä. Arvid Järnefelt avioitui Emilia Fredrika Parviaisen kanssa ja sai viisi lasta.

Järnefelt kouluttautui varatuomariksi, mutta hylkäsi ammattinsa tutustuttuaan venäläisen kirjailijan Leo Tolstoin tuotantoon. Järnefeltistä tuli kiihkeä tolstoilainen, joka uskoi oppi-isänsä tavoin yksinkertaiseen elämään ja lähimmäisen rakkautta korostavaan kristillisyyteen. Elämänkatsomuksensa ohjaamana, Järnefelt osti perheelleen pienen maatilan Lohjan Rantalasta, ja elätti pehettään harjoittamalla suutarin ja sepän ammatteja. Lohjalla Järnefelt kekittyi yhä enemmän myös kirjalliseen työhönsä.

Järnefeltin kirjallinen tuotanto nousee samasta lähteestä kuin hänen elämänkatsomuksensa, toilstoilaisuudesta. Töissään Järnefelt käsittelee yhteiskunnallisia, uskonnollisia ja moraalisia kysymyksiä. Teosten on katsottu olevan omaelämänkerrallisia. Omien kirjojensa sekä Tolstoi-suomennostensa myötä, Järnefeltinstä tuli nopeasti Suomen tunnetuin tolstoilainen; vitattiinpa häneen joksus leikillisesti nimellä ”Suomen Tolstoi”. Vuonna 1899 Järnefelt matkusti Venäjälle ja tapasi kunnioittamansa oppi-isän.

Tolstoilaisuutensa lisäksi Järnefelt on jäänyt kansalliseen historiaammme voimakkaana Suomen itsenäisyyden puolestapuhujana. Järnefelt lukeutui suomalaismielisten taiteilijoiden ja kulttuurivaikuttajien ryhmään, joka ajoi Suomen rauhanomaista irtautumista Venäjästä. Tärkeää osaa prosessissa näytteli suomen kielen vaaliminen ja suomenkielisen kirjallisuuden tuottaminen, sekä toisaalta vallitsevien kulttuuripoliittisten käytäntöjä vastustaminen. Järnefeltin kohdalla suomalaismielinen toiminta huipentui yhdessä ystäviensä Juhani Ahon ja Eero Erkon kanssa perustettuun Päivälehteen.

Järnefeltin varsinaiseen kaunokirjalliseen tuotantoon kuuluu lukusia romaaneja, novelli- ja esseekokoelmia sekä näytelmiä. Myös Järnefeltin proosateoksia on sittemmin dramatisoitu näytelmiksi. Järnefeltin tunnetuimpia teoksia ovat mm. romaanit Isänmaa (1893) ja Vanhempieni romaani (1928–30) sekä varhainen esseeteos Heräämiseni (1894).

Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2011

Teokset

Titel Kirjailijan rooli Publication Lajit Kieli Alkuperäinen kieli
Anoppi ja miniä author 1999 Drama Finnish
Der Tod author 2017 Drama German
Det kommer aldrig att ske author 1999 Drama Swedish
Greeta ja hänen herransa author 1990 Drama Finnish
Isänmaa author 1980 Drama Finnish
Titus author 1909 Drama Finnish
Titus author 1927 Drama English
Vanhempieni romaani author 2000 Drama Finnish
Не бывать этому никогда (Det kommer aldrig att ske) author 2002 Drama Russian