Puukenkäpöllöt

Essi on ensimmäistä kertaa kahdestaan isän kanssa kesäkodissa, sillä äiti on kuollut vähän aikaa siten. Essi katselee, miten isä valmistautuu ottamaan luontokuvia. Hänen on ikävä äitiä, eikä auta, vaikka isä kuinka selittäisi äidin olevan taivaassa, pilvien tuolla puolen. Essillä on puukenkäpari, äidin ostama. Toinen on sininen ja toinen punainen. Puukengät johdattavat Essin metsään ja tutustuttavat hänet Pöllöperheeseen. Puukenkäpöllöille Essi tunnustaa ikävöivänsä äitiään. Vanhan pöllön kertomien tarinoiden myötä Essi ymmärtää, että sekä suruilla että iloilla on paikkansa ihmisen elämässä. Suru, jota Essi nyt tuntee äidin lähdettyä, saa seurakseen uusia iloja ja suruja. Niillä kaikilla on paikkansa ihmiselämässä ja jokaisen sydämessä. (Marjo-Riitta Ventola: Lasten- ja nuortennäytelmäluettelo 1992, SHT)