Jatko-osa näytelmiin Vieraas maailmas ja Rakas Karjala.
Eletään kesää 1946. Suomi ei ole enää entisensä. Maa on menettänyt kymmenennen osan alueistaan, minkä vuoksi lähes puoli miljoonaa siirtolaista on joutunut jättämään kotinsa Karjalassa, Suomenlahden saarissa ja Petsamossa. Kolme sotaa on vaatinut yli kahdeksankymmentä tuhatta kaatunutta, kaksisataa tuhatta haavoittunutta. Maassa on kolmekymmentä tuhatta sotaleskeä ja viisikymmentä tuhatta sotaorpoa.
Edellisistä näytelmistä tuttu Martikaisen perhe on palannut Kannakselta välirauhan aikaiseen sijoituspaikkaansa Keski-Suomeen. Kaikki tietävät että Karjala on menetetty lopullisesti, kaikki se mitä sinne ehdittiin jälleenrakentaa. Antti Martikaisen olisi jälleen jaksettava aloittaa alusta. Eletään maanluovutusten, asekätkennän ja mustan pörssin aikaa. Mikään ei ole enää niin kuin ennen, mutta kun paluuta entiseen ei ole, on ihmisillä vain yksi suunta: Eteenpäin! Kukin suhtautuu tavallaan siihen, että on pakko sopeutua yhteiselämään, niin evakoitten kuin kantaväestönkin.
Tästä kaikesta kertoo näytelmä Maa kallis isien, pienten ihmisten näkökulmasta, kaikkia osapuolia ymmärtäen.