Karhun hampaissa

”Paikallisradion uutisissa kerrotaan, että Alajärven mökkialueelta on löydetty vanhahko mies kuolleena mökkinsä edustalta. Miehen ihossa näkyy syviä, verisiä haavaumia ja poliisi tutkii asiaa mökkimurron yhteydessä tehtynä surmatyönä.
Samaan aikaan Raine tuo Kaisan lomalle Alajärven lähistöllä sijaitsevalle Kitkajärvelle. Rane lähtee viettämään lähistöllä olevalle mökille ”miesten viikonloppua” ja tästä suivaantuneena Kaisa kutsuu vanhat ystävänsä vuosien takaa koolle.
Ennen ystävien tuloa mökille, Kaisa tapaa miehen, Parviaisen, joka esittäytyy uudeksi mökkinaapuriksi. Mies varoittaa Kaisaa ”helvetin vihaisesta” karhusta, jonka hän itse väittää nähneensä tullessaan mökille. Kaisa päättää olla kertomatta ystävilleen karhusta. Parviainen itse jää karhu-asussa autioon naapurimökkiin odottamaan tilaisuutta karkottaa Kaisa ja hänen ystävänsä. Aseet mökissä ovat riittävä motiivi häiriintyneelle mökkivarkaalle toimia näin, vaikkakin mökille johtavan tien varressa odottaa hänen säälimätön rosvokaverinsa. Kaisan vanhat ystävät saapuvat, mutta mikään ei ole entisellään. Kaisa alkaa jo epäillä mielenterveyttäänkin, ja hakee epäilyihinsä apua.
Viimein Parviainen karhunhahmossaan iskee saaliiseensa ja saa Kaisan kavereineen pelon valtaan. Rane palaa mökille luvattua aikaisemmin ja katkaisee Parviaisen touhut. Parviaisen rosvokaveri astuu peliin. Mutta niin astuu myös hänen entinen tyttöystävänsä ja Kaisan kaveri, Pipsa. Oma osa tilanteen selvittämisessä on myös Kallella, Leenan ja Kaunon lapsella, joka leikkiensä tuoksinassa ajautuu mökkirosvon hyppysiin.
Tilanteen viimein ratkettua onnelliseen loppuunsa, ratkeaa myös Alajärven kuolleen miehen arvoitus.”
(Marja Tuominen: Kesänäytelmäluettelo 2002, SHT)