LEA-FINALISTIT HAASTAVAT TAITEENLAJIAAN YHTEISKUNNALLISEEN POHDINTAAN

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry myöntää vuosittain Lea-palkinnon parhaalle kotimaiselle näytelmätekstille. Vuonna 2019 kantaesitetyistä kotimaisista näytelmistä on nyt valittu neljä finalistia.

Vuoden 2020 Lea-palkintofinalistit ovat: Sami Keski-Vähälä ja Esa Leskinen – Yhdestoista hetki, Sirkku Peltola – Koiran morsiamet, Milja Sarkola – Harriet sekä Saara Turunen – Medusan huone. 

Finalistit valitsi kolmihenkinen raati, johon kuuluivat näytelmäkirjailija–ohjaajat Piia Peltola (Joensuun kaupunginteatteri) ja Juho Gröndahl (Tampereen Työväen Teatteri) sekä teatterintutkija, kriitikko Katri Tanskanen

Vuoden 2020 Lea-palkinnon voittaja julistetaan Q-teatterissa lauantaina 21.11.2020 Voittajan valitsee finalistien joukosta Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Helka-Maria Kinnunen. Palkinnon suuruus on 5000 euroa. Palkinto rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista. Kaiken kaikkiaan Lea-kilpailuun osallistui kolmekymmentä kantaesitettyä näytelmätekstiä. 

Finalistitekstit haastavat taiteenlajiaan yhteiskunnalliseen pohdintaan 

Neljä finalistitekstiä nousi esiraatilaisten suosikeiksi monista huomattavista ansioistaan. Ennen kaikkea raati arvosti teksteissä niiden yhteiskunnallisuutta, taidokasta kieltä, viimeisteltyä kokonaisuutta sekä mahdollisuutta tehdä tekstistä uusia tulkintoja – myös muualla kuin pääkaupunkiseudun näyttämöillä.

Esiraadin mukaan Milja Sarkolan Harriet syventyy poikkeuksellisella tavalla historiantutkimuksen ja dramaturgian väliseen suhteeseen. Teksti etsii uutta muotoa, jolla syventyä menneisyydestä kertomisen ja muistin kysymyksiin. Esiraatilaiset arvostivat teoksen kykyä ylittää oma kontekstinsa: vaikka teoksessa kuvataan valkoista yläluokkaa, kuvaustapa ja kysymyksenasettelu on avoin kaikille sekä mahdollista esittää eri tavoin. Harriet on äärimmilleen hiottu teos, jonka pienet yksityiskohdat ja tarkat nyanssit synnyttävät nautinnollisen esteettisen kokemuksen. 

Sirkku Peltolan Koiran morsiamissa esiraati arvosti teoksen potentiaalia tavoittaa monenlaisia yleisöitä, kuvauksen kohteena olevaa aihetta sekä teoksen kykyä liikuttaa harkitulla tyylillään. Koiran morsiamet on tämän päivän älykästä, syvää ja kantaaottavaa kansanteatteria, joka kuitenkin taipuu vaivatta vaativampiinkin tulkintoihin. Muun kirkkauden ohessa hahmojen puhuma kieli on omalakista – yksinkertaista, paikallistumatonta ja runollista. 

Useissa vuoden 2019 näytelmissä otetaan kriittinen näkökulma toksiseen maskuliinisuuteen, mutta Saara Turusen Medusan huoneessa aihe esitetään kuvina. Näytelmätekstin kuvat ovat kiteytetty tarkasti, mutta antavat tilaa vastaanottajan reaktioille ja assosiaatioille. Kuvat kutsuvat esiin ruumiillista kokemusta ja väkivallan tunnistamista. Teoksen vahva visio näyttäytyy kiinnostavan hankalana: Miten teos voi toteutua näyttämöllä uusina tulkintoina? Miten näyttelijät ratkaisevat teoksen asettaman haasteen? 

Yhdestoista hetki on pettämättömällä ajatuksella ja etiikalla koottu kollaasi lähihistorian tapahtumakuluista ja vääjäämättömästi lähestyvästä, ekokatastrofin värittämästä tulevaisuudesta.  Lea esiraadin mukaan teksti uskaltaa ajatella näytelmää paikkana, jonka kautta lukijat, katsojat ja kansalaiset voivat yrittää ymmärtää nykyhetkeä, mennyttä ja tulevaa, ei pelkästään metaforien tai tarinoiden, vaan todellisten käänteiden kautta. Teksti näyttää, miten päivänpolttava ajankohtaisuus – usein korostuvan ajattomuuden sijaan – voi myös olla taiteellisesti korkeatasoisen näytelmätekstin hyve. 

Kirjailijoiden esittelyt:  

Sami Keski-Vähälä (s. 1972) on näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja, joka on kirjoittanut näytelmiä mm. Ryhmäteatterille ja Kansallisteatterille. Keski-Vähälä tekee myös dramatisointeja ja on tehnyt mm. Taru sormusten herrasta adaptaation Turun kaupunginteatterille sekä kirjoittanut Marjatta Kurenniemen kirjoihin perustuvat Onneli ja Anneli -elokuvat. 

Esa Leskinen (s. 1970) on suomalainen teatterinohjaaja näytelmäkirjailija. Leskinen on toiminut Ryhmäteatterin taiteellisena johtajana vuosina 1997–2017 sekä vuodesta 2018 Kansallisteatterin pääohjaajana. Leskisen ja Keski-Vähälän yhteistöitä ovat lukuisat Ryhmäteatterissa ja Kansallisteatterissa ensi-iltansa saaneet yhteiskuntakriittiset näytelmät. 

Sirkku Peltola (s. 1960) on kirjoittanut 31 näytelmää, joista 6 on musikaalia, sekä kymmeniä dramatisointeja. Tekstejä on käännetty 15 kielelle, esitetty Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Kirjailija on palkittu lukuisilla palkinnoilla, viimeisimpänä Pro Finlandia 2018. Peltolan tekstit johdattavat usein hyvin omintakeisen huumorin, kielellisen leikittelyn ja karnevalismin kautta monipuoliseen ihmiskuvaan, yhteiskunnalliseen oivallukseen ja ihmismielen liikutukseen. 

Milja Sarkola (s. 1975) on palkittu näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja. Hänen kirjoittamiaan näytelmiä ovat mm. Jotain toista – Henkilökohtaisen halun näyttämö, Allt som sägs sekä Perheenjäsen. Sarkolan ensimmäinen proosateos Pääomani ilmestyi vuonna 2020 Teoksen ja Förlagetin kustantamana. 

Saara Turunen (s. 1981) on suomalainen kirjailija ja teatterintekijä. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulusta vuonna 2009.  Turusen tuotanto sisältää näytelmiä ja proosaa. Hänen teoksensa käsittelevät usein sukupuolta, valtaa ja normeja, sekä niiden aiheuttamaa ulkopuolisuuden tunnetta.  Ne rakentuvat voimakkaista kuvista, jotka luovat yhtä aikaa monitulkintaisia, kauniita ja melankolisia kokonaisuuksia. 

*** 

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on vuodesta 1921 toiminut, kirjailijoiden itsensä perustama alan ammattilaisten ammatti- ja etujärjestö. Yhdistyksessä on noin 570 jäsentä, jotka kirjoittavat näytelmiä sekä elokuva-, tv-, kuunnelma- ja multimediakäsikirjoituksia.

Jäsenistöön kuuluu suomen- ja ruotsinkielisiä kirjailijoita.  
Lea-palkintoa on jaettu vuodesta 1985 alkaen. Palkinto myönnetään vain tekstin, ei esityksen perusteella. Sen ovat voittaneet lukuisat suomalaiset eturivin näytelmäkirjailijat. 

Finnish