Eritoten komedioistaan tunnettu Seppojuhani Ruotsalainen näkee draaman suhteellisen haastavana kirjallisuudenlajina. Haastetta ei varmasti vähennä myöskään kirjailijan itselleen asettama tavoite kirjoittaa näytelmä, jossa yleisö itkee ja nauraa lähes samanaikaisesti.
Ruotsalaisen näytelmissä esiintyy tyypillisesti konsulttien ja laihdutusyrittäjien tapaisia henkilöhahmoja erilaisten rahankeruu- ja äkkirikastumiskuvioiden keskellä. Joitain hänen teoksiaan voidaan tyylillisesti luonnehtia myös farsseiksi, ja komediamuotoinen kerronta on yhä lähellä kokeneen kirjailijan sydäntä. Vuosien varrella on teosten sävy kuitenkin hiljalleen vakavoitunut, ja Ruotsalaisen nykyisiin kiinnostuksenkohteisiin lukeutuvat yhteiskunnalliset vaikutukset ihmisten elämään ja vanhusten paikka suomalaisessa yhteiskunnassa.
Ajan myötä on myös kirjoitustapa muuttunut. Tietokoneaika on helpottanut tekstien luomista, ja ennen omien sanojensa mukaan aina kovalla kiireellä teoksiaan valmistellut Ruotsalainen ottaa nyt kirjoittamisen rauhallisemmin. Kirjoitusajat ovat pidentyneet kun teosta hiotaan valmiiksi useampaan kertaan.
Ruotsalainen suoritti alun perin humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa, pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede. Lisäksi kirjailijalta löytyy nuoriso-ohjaajan tutkinto, opettajan pedagogiset opinnot sekä media-assistentin tutkinto.
Näytelmiä hän päätyi kirjoittamaan Kuopion silloisen Yhteisteatterin, nykyisen Kuopion kaupunginteatterin nuorisolinjan innoittamana aikana jolloin hän toimi myös iltanäyttelijänä. “Olin monessa näytelmässä mukana hyvien ammattilaisten kanssa ja halusin itsekin tehdä teatteria myös kirjallisesti. Opin näyttämöllä jo nuorena monia sellaisia asioita, jotka eivät toimi näytelmätekstissä. Halu kirjoittaa näytelmiä tuli sieltä 1960-luvun kokemuksista.”
Ruotsalaisella oli myös kunnia tuntea kuopiolainen näytelmäkirjailija Lauri Leskinen, jonka kanssa hän keskusteli paljon näytelmistä ja niiden kirjoittamisesta. “Ei Lauri kai ‘oikeasti’ opettanut minulle näytelmien tekemistä, mutta kun opettaja oli, niin varmaan osasi jotenkin rohkaista ja antaa vinkkejä. Sen muistan hänen sanoneen, että näytelmäkirjailijaksi tullaan vasta 60 vuotta täytettyä. Joten minulla on hyvät mahdollisuudet,” tuumaa 60-vuotiaan rajapyykin vuonna 2008 ohittanut kirjailija, joka on ilmeisesti mielestään vain harjoitellut aikaisemmalla lähes viidelläkymmenellä näytelmällään.
Näytelmien kirjoittamisen ohella Ruotsalainen myös ohjaa teatteriryhmiä ja opettaa lukiossa teatterikirjallisuutta, varsinaisen työkuvan ollessa kulttuurisihteerin viran hoito. Kirjailija on yli nelikymmenvuotisen uransa aikana toiminut myös Mikkelin läänin läänikirjailijana ja Hämeen läänin näyttämötaiteen ohjaavana läänitaiteilijana.
Esittely kirjoitettu 9.12.2009
