Logo Näytelmat.fi

Leo Tolstoi

Jasnaja , 9.9.1828 - 7.11.1910

Leo Tolstoi oli venäläinen kirjailija. Hän on yksi venäjän historian merkittävimmistä kulttuurihenkilöistä. Tolstoi esitti kristinuskosta oman, vuorisaarnaan perustuvan tulkinnan, joka korostaa väkivallattomuutta ja lähimmäisen rakkautta kaiken inhimillisen toiminnan lähtökohtana.

Leo Tolstoi syntyi kreivi Nikolai Tolstoin viisilapsisen perheen neljäntenä lapsena. Tulevan kirjailijan vanhemmat kuolivat tämän ollessa vielä hyvin nuori. Tolstoi kasvoi sukulaistensa kasvattamana ja peri sisarustensa tavoin perheen omaisuuden. Vartuttuaan Tolstoi päätti pyrkiä diplomaatin uralle. Hän opiskeli ensin kieliä ja sitten lakia Kazanin yliopistossa. Kertoman mukaan Tolstoi oli opinnoissaan niin lahjakas, että oppi uudet kielet muutamissa kuukausissa. Tämä johti turhautumiseen, minkä seurauksena tie vei lakiopintoihin. Tolstoi koki kuitenkin myös lakiopilliset periaatteet paitsi helpoiksi, myös turhanpäiväisiksi, ihmisen todellisesta arjesta irrallisiksi. Tolstoi, siinä vaiheessa varakas keisarisuvun perijä, keskeytti opintonsa ja vietti joitakin vuosia värikästä ja tuhlailevaa elämää Pietarin seurapiireissä.

Pian tuhlailevaa elämää viettävä Tolstoi löysi itsensä vararikon partaalta ja korviaan myöden veloissa. Tilanne kävi tukalaksi ja Tolstoi päätti ilmoittautua armeijaan. Seuraavat vuodet Tolstoi vietti sotilaselämää Venäjän Kaukasuksella. Taisteluiden välissä hän nautti vuoristoseutujen koskemattomasta luonnosta ja alkoi kirjoittaa kokemastaan. Noina vuosi syntyivät novellikokoelmat Lapsuus, poikaikä, nuoruus (1952, 1954, 1957) ja Sevastopolin kertomuksia (1855) sekä vasta myöhemmin julkaistut pienoisromaanit Kasakat (1863) ja Hadshi-Murat (1912).

Sodasta palatessaan Tolstoi oli Venäjällä jo kuuluisa kirjailija. Maineessa paistattelun sijaan hän kuitenkin vetäytyi maatilansa rauhaan ja alkoi työskennellä paikallisten maaorjien hyväksi. Tolstoi avioitui ja sai kaikkiaan kolmetoista lasta. Tolstoi oli löytänyt uuden elämänsä arvoperustan. Hän luki Raamattua sen Uuden Testamentin vuorisaarnaa keskuksena käyttäen. Tämä tarkoitti Tolstoille ehdotonta ja kaiken ylitse käyvää lähimmäisen rakkautta. Hän eli hyvin vaatimattomasti, harjoittaen kirjallisen työnsä lisäksi myös käsityöläisammatteja. Pian Tolstoi oli yksi Venäjän ja koko maailman tunnetuimmista pasifisteista ja kasvissyöjistä. Jälkipolvien näkökulmasta Tolstoin uskonnollis-filosofisen ajattelun merkitystä voisi verrata esimerkiksi gandhilaisuuteen. Tolstoin ajatukset vaikuttivat laajalti myös Suomessa. Esimerkiksi kirjailija Arvid Järnefelt oli avoimesti tolstoilainen.

Tolstoin kirjallisuuden merkkiteokset ovat kaksi mammuttimaista romaaniteosta Sota ja rauha (1865–1869) ja Anna Karenina (1875–1877). Sota ja rauha on yli 1500-sivuinen aikakirja Venäjän sodasta Napoleonin armeijaa vastaan. Lisäksi se on läpileikkaus venäläisestä yhteiskunnasta, tutkielma kansakunnan mielenmaisemasta. Anna Karenina on kertomus kahdesta rinnakkaisesta rakkaustarinasta. Lisäksi se on  pohdiskeleva esitys venäläisen yläluokan arvoista ja elämänasenteesta. Anna Karenina on osoittautunut hyvin suosituksi myös draamasovituksina.

Pääteostensa lisäksi Tolstoi kirjoitti lukuisia novelleja, aatteellisia teoksia sekä ainakin kaksi näytelmää, Pimeyden valta (1886) ja Elävä ruumis (1900). Asiaproosasta tärkeä on etenkin Tolstoin omakohtainen maailmankatsomuksen selonteko Tunnustuksia vuodelta 1882.

Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2012

Teokset

Anna Karenina

Leo Tolstoi ( Kirjailija )

Draama

1986

Lue lisää

Anna Karenina

Leo Tolstoi ( Kirjailija )

Draama

2014

Lue lisää

Anna Karenina

Leo Tolstoi ( Kirjailija )

Draama

2002

Lue lisää

Kreutzer-sonaatti

Leo Tolstoi ( Kirjailija )

Draama

1985

Lue lisää

Sota ja rauha

Leo Tolstoi ( Kirjailija )

Draama

1994

Lue lisää

Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt ajan tasalla uusimmista palveluun lisätyistä teoksista